torstai 3. toukokuuta 2012

Antti A.

Siitä lähtien kun Jenni on omistanut nykyisen puhelinnumeronsa, eli aika monta vuotta siis tietenkin, ovat häntä työllistäneet toistuvat puhelut joissa tavoitellaan jotakuta aivan muuta kuin Jenniä. Tällainen luonnollisesti saattaa alkaa sapettaa jossain vaiheessa...

From: Jenni
To: Hanna


Nyt on niin että hermo on taas menossa. Harvemminhan sitä sattuu mutta nyt on sellainen tilanne kuitenkin yllättäen iskenyt.

Minulla on puhelinliittymä joka ei ole täysin minun. Minä otan nimittäin vastaan myös toiselle henkilölle tarkoitettuja puheluja. Kyllä vain. Olenkin nyt alkanut epäillä että onko minulla sivupersoona, alter ego nimeltä Antti A. Jakautunut persoonallisuus. Monillahan sellainen on, eikä se toinen henkilö tiedä toisesta. Ehkä minä tietämättäni elän välillä Anttina. Jos näin on ja olet joskus nähnyt minun käyttäytyvän Anttimaisesti  niin olethan ystävällinen ja kerrot minulle siitä jotta osaan hakeutua asianmukaiseen hoitoon?

Toistuvasti minulle soittaa ihminen joka tavoittelee Anttia. Yleisimmin nämä yhteydenotot tapahtuvat jostain puhelinmarkkinointifirmoista, sieltä soittaa pirtsakan kuuloinen poika sanoen että hyvää päivää, tavoittelen tässä Antti Aata koska minulla on nyt hyvä tarjous Aku Ankasta.

Kerran sattui niin että joku eteläpohjanmaata puhuva mieshenkilö soitti ja tavoitteli tuota samaista henkilöä. Sanoin luonnollisesti että eipä ole tässä numerossa. Hetken se ihmetteli mutta lopetti puhelun. Hetkeä myöhemmin sama henkilö soitti ilman numeroa ja ääntään hieman muuttaen. Tavoitteli tietenkin  Anttia!
Minä että no ei, edelleenkään hän ei tässä numerossa ole. Silloin se mies kimpaantui seinäjoeksi. Seinäjoen kielellä, tarkoitan, ei muuten ole kaunista kuultavaa. Se huusi siellä langan toisessa päässä että mihinään se Antti oikeen on, että onhan se nyt oltava siellää kun hän on minun työntekijöööötääää ja tämmöönen numeroo minulla tässä puhelimessa on. Jollain ihmeen kaupalla sain seinäjokisen vakuutettua siitä että numero kuuluu minulle, ei Antille, enkä ole tällaasta Anttia ikinään mihinään tavannutkahan.

Tiedätkö mitä minä luulen kuitenkin. Anttihan on tietenkin kyllästynyt työntekoon, eikä ole nähnyt kerta kaikkiaan muuta mahdollisuutta kuin jättää tulematta töihin ja vaihtaa puhelinnumeronsa. Aikojen päästä se numero on sitten vapautettu ja nyt se on minulla. Kaiken tämän ajan on se työnantaja-raukka yrittänyt Anttia tavoitella. Tähän asti numero ei ole tietenkään ollut käytössä, mutta sitkeästi kun pomo on yrittänyt niin nyt vihdoin siihen vastaa joku, minä. Ja nyt se luulee siellä että minä olen Antin tyttöystävä ja salaa piilottelen sitä Anttia kotonani ja valehtelen puhelimeen että eipä ole Anttia näkynyt. Ja samaan aikaan Antti A nostaa työttömyyskorvauksia ja kärsimyskorvauksia kun työt on niin yllättäen loppuneet. Näin se on.

Tänään minulle sitten pitkästä aikaa soitti taas sellainen tekopirteä nuori mies. ”Hyviä uutisia henkilölle nimeltä Antti A., nyt saisi puolen vuoden Tekniikan Maailmat kolmen kuukauden hinnalla, voisikohan Antti tulla puhelimeen?” No ei voi. Ei voi tulla tähän puhelimeen koska se on minun puhelin jumalauta! Minulla meni siinä vähän hermo ja avauduin sille jätkälle että minua alkaa vähän kyrsiä nämä puhelut kun en tosiaan tiedä kuka tämä tämmöinen Antti oikein on.
”No haluatko sinä kuitenkin jatkossa saada näitä puheluja?”

En kehtaa edes sanoa mitä tähän vastasin, mutta elän nyt toivossa että Anttia ei enää tuon firman pojat kysele.

tiistai 17. huhtikuuta 2012

Yöllinen murtovaras ja luulosairauksia

Hanna on herännyt keskellä yötä epäilyttäviin ääniin. Tässä hän jakaa öiset tapahtumat Jennin kanssa. Myös jokin muu asia on nyt kovasti mielen päällä...

From: Hanna
To: Jenni

No niin, heräsin yöllä kello 4 ja jotakin kauheaan rymähdykseen ja lasin särkymisen ääneen. Niin...

Voit kuvitella reaktioni. Kuulin selvästi, että se tuli juuri minun asunnostani, todennäköisimmin olohuoneesta. Hiippailin ensin paniikissa makkarissa ja mietin,
että mitä vittua minä nyt teen ja koetin kuulostella, että liikkuuko siellä asunnossa joku. Sitten rohkaistuin ja totesin, että perkele minähän lähden katsomaan...
Lähdin semmoiseen CSI- tyyliin hiippailemaan ja tarkastamaan ensin vaatehuoneen ja kylppärin, että onko sinne piiloutunut joku...

Sitten tulin olkkariin.

Noh, siellähän se oli minun peili tippunut alas seinältä ja särkynyt tuhannen **llun päreiksi. Laskin siinä paniikissa nopeasti, että tämä on nyt neljäs peili joka minulla
särkyy tänä vuonna, joten naimaonenni on nyt mennyttä 28:ksi vuodeksi.

Tajuttuani tämän, kiorsin ja palasin takaisin makkariin. Kaiken varalta tarkistin silti vielä sängyn alusen.

Vittu.

Ai niin muuten, minulla on korvaneduskasvain. Minulla oli se jo viime vuonna, mutta nyt se on tullut takaisin. Silloin diagnosoin sen ihonalaiseksi finniksi. Nyt olen ranssannut sitä koko vitun aamun. En mene Googleen. Mutta mikä vittu se olisi, korvanedussyöpä?

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Stalkkeri



Aikakaudelta jolloin Jenni unohti hetkeksi kaikki päätöksensä pysyä kaukana miehistä, ja meni epähuomiossa sotkeentumaan tylsään nörttimieheen joka kulki Jennin työpaikalla ratkaisemassa tietokoneongelmia. Muutaman kuukauden tapailun jälkeen Jenni kuitenkin alkoi uhkaavasti kyllästyä, ja joutui myöskin nimeämään miehen Stalkkeriksi pikkuisen liian usein tapahtuvien yhteydenottojen vuoksi.Tässä eletäänkin jo aikaa jolloin Jenni yritti epätoivoisesti päästä miehestä eroon, keksimättä kuitenkaan miten sanoa asiaansa suoraan….

From: Jenni
To: Hanna

En osaa edes kirjoittaa tähän kaikkia niitä sanoja joita päässäni pyörii, koska ne eivät varsinaisesti ala millään olemassaolevalla kirjaimella. Tästä on taas nauru kaukana. Itku sen sijaan ei ole kovinkaan kaukana, kerronpa miksi.
Istuin palaverissa kun Stalkkeri lähetti viestin että olenkohan päässyt töihin kun on näin kylmä, että hän nyt juuri äsken astui tänne MEIDÄN toimistolle.
?? Ymmärsitköhän sinäkin tämän samoin kuin minä, että se oli siis käynyt katsomassa ensitöikseen että minä en ole paikallani???
Vittuh. En vastannut mitään koska olin palaverissa, PALTSUSSA oikein, huomaa lempisanamme, ja oletin että kyllä se nyt kahdessa tunnissa häipyy.

No eihän stalkkerit nyt niin vain mihinkään häivy, tiedämmehän toki sen.
Tulin takaisin penkkiini, ja ajattelin että en vastaa vieläkään mitään vaan olen nyt leikisti yhä siellä palaverissa.
Nooo arvaatkin sitten ehkä jo? 

Hetken päästä sain sydänkohtauksen kun se pelmahti tönöttämään tuohon minun sermini yläpuolelle, siinäpä vilkkui nyt äkkiarvaamatta Stalkkerin pää.
Voi vittu saatana.
Koitin sille sanoa että vähän kiirettä tässä pitelee, mutta ei, hän vain selittää ja selittää jotain nörttikielellä eikä tee elettäkään poistuakseen.
Kaikenhuippu, hän kysyi että lähdenkö kahville???
En tietenkään lähtenyt minnekkään stalkkauskahville, minullahan oli kiire. Sitäpaitsi minulla ei ollut rahaa mukanani, ja kuitenkin olisin joutunut omani maksamaan, niinhän siinä kävi viimeksikin kun se kutsui minut lounaalle ja laittoi sitten maksamaan omat sapuskani. Olisi oikeastaan pitänyt silloin jo jättää se.


Oi ja arvaa mitä se eilen sanoi??? Kun se soitti saatana. Se sanoi, ei hyvänen aika minun on nyt otettava rauhoittava ennen kuin päästän sen ilmoille, hetki vain, ota sinäkin, NIIN, se sanoi että enhän minä vain ole kuvitellut hänen sekaantuneen VIERAISIIN naisiin??? MIHIN saatanan vieraisiin naisiin??
LUULEEKO se reppana että me nyt sitten seurustellaan tai jotain??? Tottakai se luulee. Olemmehan nyt tekemisissä miehen kanssa, joka kaikista puutteistaan huolimatta luulee itsestään ihan pikkuisen liikoja.

Nythän on niin että hänestä on päästävä eroon. Minä pelkäsin koko ajan että se tulee ja suutelee niin kuin viimeksi.
Ei saatana nyt.
On tämäkin kyllä, sen harvan kerran kun itse haluaa jostain miehestä eroon niin se ei onnistu ei millään, ja sitten kun ei haluaisi niin kas vain, jätkä päättääkin jättää sinut.
Miksi Hanna, miksi minä en muistanut ettei minun pitänyt sekaantua enää ikinä yhteenkään mieheen???

Ps. Hyvää ystävänpäivää.


sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Kadonnut lompakko


Hanna on edellisenä päivänä saanut pankkitililleen hieman isomman lomarahoja sisältävän tilin, ja näiden turvin hän onkin lähdössä viikon päästä ulkomaille. Jo seuraavana päivänä naisen lompakko kuitenkin aivan ilkeyksissään on jälleen kerran hukassa, ja paniikki on päällä... 


"From: Hanna
To: Jenni


Jennii, minulla oli IHAN HIRVEÄ AAMU.

Minä hukkasin pörssini ja jouduin palaamaan sitä hakemaan ensin kotoa, sitten salilta,
ja sitten vielä kotoa. Olin jo aivan varma, että tilini on tyhjennetty (silloin kun siellä KERRANKIN on rahaa),
eikä tule mitään ulkomaanmatkaa. Onneksi se kusiainen löytyi.

Hakuprosessin vuoksi kuitenkin jouduin soittamaan töihin, että myöhästyn.
Kerroin myös syyksi, että etsin tässä näin lompakkoani. He ymmärsivät, tai esittivät ymmärtävänsä. Oikeasti varmaan
alkoivat jo suunnittelemaan, että koska minulle kehtaisi antaa potkut. Eihän kukaan vain perkele myöhästy töistä sen takia,
että etsii lompakkoaan? Miksen keksinyt mitään valetta edes mielummin?

No, sieltä se lompakko sitten lopulta löytyi kotoa. Kyllä, siellä se oli ollut kokoajan. En tietenkään kehdannut sitten töissä kertoa (kun sinne lopulta pääsin),
että etsin kokoajan lompakkoani aivan turhaan, sillä sehän oli kotona.

Tässä vielä ohessa lompakon kanssa käymäni keskustelu, sitten kun se löytyi:

"Voiii jumaalautaaa, miten sinä KEHTAAT tehdä tämän minulle?! Miten sinä KEHTAAT olla hukassa?!
Voi herranjumala sentään miksi sinä olet noin ilkeä?! Voi perkele se on sitten sinun syysi,
jos nyt tulee potkut! Voi jumalauta sentään miksi pitää olla noin vittumainen!? Minä en ymmärrä, minä en ymmärrä!!"

Ymmärsiköhän lompakko kuitenkin minua?"



Ilkeä lompakko

lauantai 7. huhtikuuta 2012

Guinea pig-style


From: Jenni
To: Hanna

Lähetti kuulumisia se meidän entisen marsun uusi emäntä.



Meinasin suuttua sille kun luin sen postin, sillä on niitä marsuja siellä vaikka kuinka monta, ja sitten Justus oli alkanut tappelemaan toisen poikamarsun kanssa kun se yritti iskeä Justuksen tyttöystävää, ja koska se toinen poikamarsu oli ROTUmarsu papereineen kaikkineen niin se oli parempi marsu, ja siksi Justus vietiin eläinlääkärille pikku operaatioon. Naps vain, pallit pois Justus-raukalta.
Niin. Ja nyt Justus kuulemma asuu sen tyttöystävän kanssa samassa häkissä, mutta mitäs iloa siitä enää kellekkään on??? Sehän on melkein sama kuin sinä tai minä olisimme miehen kanssa jonka munalla ei tee mitään. Luoja varjele meitä ikinä joutumasta sellaiseen tilanteeseen muuten. 



Se ämmä sanoi että odottavat pikkumarsuja tulevaksi, mutta siis mitä vittua, olenko minä vajukki vai mitä, saa kai ne tovin odotella kun toiselta on leikelty pallit pois???
Olen kyllä ylpeä Justuksesta, tottakai jokainen normaali marsu rökittää sellaisen pitkäkarvaisen homomarsun joka yrittää liehitellä hänen tyttöystäväänsä.
Niin.

Herrajumala vietinkö juuri näin pitkän tovin spekuloimalla marsun seksielämää??





Tässä Justus-raukalla vielä oli kaikki miehiset osat tallessa.



Nokkamukit ja pukeutumissäännöt

Hanna työskentelee asiakasneuvojana contact center -ympäristössä ja hänen työpaikalleen on vastikään lanseerattu uudet seikkaperäiset säädökset, jotka kuumentavat neidon tunteita...


"From: Hanna
To: Jenni

Minä en kestä nyt ollenkaan. Muistatko kun kerroin siitä uudesta käytännöstämme täällä töissä, että
emme saa enää juoda mitään mistään muista kuin nokkamukeista?

Noh, taisin silloin avautua pitkät tovit siitä, kuinka edes päiväkodeissa eivät lapset juo niin naurettavista mukeistä enää, joten en avaudu aiheesta tarkemmin enää uudelleen.

Tänään kuitenkin unohdin nokkamukini kotiin. Sehän tarkoittaa sitten sitä,
että tänään minä en saa töissä juoda yhtään mitään. Noh, olenpa sitten janossa ja helvetin
huonolla tuulella koko päivän, kun en saa kahvia, enkä vettä. Toisaalta, ei se kahvi kyllä miltään
maistukkaan sellaisesta nokkamukista juotuna, että siinä mielessä tällä ei niin suurta merkitystä ole.

Alan olla aika kyllästynyt siihen, että meitä kohdellaan täällä kuin kolmivuotiaita. Tai oikastaan kuin yksivuotiaita, sillä muistin juuri, että kaverini opettaa jo alle vuoden ikäistä poikaansa juomaan oikeasta mukista... No kuitenkin.

Nyt meille tuli uutuutena myös pukeutumissäännöt. Pukeutumisohjeissa kielletään esimerkiksi seksuaalisia viittauksia sisältävät vaatteet.

Tarkoittaako tämä sitä, että en jatkossa enää voi pitää päällä t-paitaani, jossa lukee "Fuck me, I'm famous"? :-(

Myös rasistisia viittauksia sisältävät vaatteet ovat kielletty. Se tarkoittaa siis sitä, että myös hakaristeillä kuviotu t-paitani jää jatkossa kaappiin.
:'-(

Eikö täällä jumalauta luoteta ollenkaan meidän omiin aivoihimme?!? Ja oikeasti, NOKKAMUKI?!"