From: Jenni
To: Hanna
Nyt on niin että hermo on taas menossa. Harvemminhan sitä
sattuu mutta nyt on sellainen tilanne kuitenkin yllättäen iskenyt.
Minulla on puhelinliittymä joka ei ole täysin minun. Minä
otan nimittäin vastaan myös toiselle henkilölle tarkoitettuja puheluja. Kyllä
vain. Olenkin nyt alkanut epäillä että onko minulla sivupersoona, alter ego
nimeltä Antti A. Jakautunut persoonallisuus. Monillahan sellainen on, eikä se
toinen henkilö tiedä toisesta. Ehkä minä tietämättäni elän välillä Anttina. Jos
näin on ja olet joskus nähnyt minun käyttäytyvän Anttimaisesti niin olethan ystävällinen ja kerrot minulle
siitä jotta osaan hakeutua asianmukaiseen hoitoon?
Toistuvasti minulle soittaa ihminen joka tavoittelee Anttia.
Yleisimmin nämä yhteydenotot tapahtuvat jostain puhelinmarkkinointifirmoista,
sieltä soittaa pirtsakan kuuloinen poika sanoen että hyvää päivää, tavoittelen
tässä Antti Aata koska minulla on nyt hyvä tarjous Aku Ankasta.
Kerran sattui niin että joku eteläpohjanmaata puhuva
mieshenkilö soitti ja tavoitteli tuota samaista henkilöä. Sanoin luonnollisesti
että eipä ole tässä numerossa. Hetken se ihmetteli mutta lopetti puhelun.
Hetkeä myöhemmin sama henkilö soitti ilman numeroa ja ääntään hieman muuttaen.
Tavoitteli tietenkin Anttia!
Minä että no ei, edelleenkään hän ei tässä numerossa ole. Silloin se mies kimpaantui seinäjoeksi. Seinäjoen kielellä, tarkoitan, ei muuten ole kaunista kuultavaa. Se huusi siellä langan toisessa päässä että mihinään se Antti oikeen on, että onhan se nyt oltava siellää kun hän on minun työntekijöööötääää ja tämmöönen numeroo minulla tässä puhelimessa on. Jollain ihmeen kaupalla sain seinäjokisen vakuutettua siitä että numero kuuluu minulle, ei Antille, enkä ole tällaasta Anttia ikinään mihinään tavannutkahan.
Minä että no ei, edelleenkään hän ei tässä numerossa ole. Silloin se mies kimpaantui seinäjoeksi. Seinäjoen kielellä, tarkoitan, ei muuten ole kaunista kuultavaa. Se huusi siellä langan toisessa päässä että mihinään se Antti oikeen on, että onhan se nyt oltava siellää kun hän on minun työntekijöööötääää ja tämmöönen numeroo minulla tässä puhelimessa on. Jollain ihmeen kaupalla sain seinäjokisen vakuutettua siitä että numero kuuluu minulle, ei Antille, enkä ole tällaasta Anttia ikinään mihinään tavannutkahan.
Tiedätkö mitä minä luulen kuitenkin. Anttihan on tietenkin
kyllästynyt työntekoon, eikä ole nähnyt kerta kaikkiaan muuta mahdollisuutta
kuin jättää tulematta töihin ja vaihtaa puhelinnumeronsa. Aikojen päästä se
numero on sitten vapautettu ja nyt se on minulla. Kaiken tämän ajan on se
työnantaja-raukka yrittänyt Anttia tavoitella. Tähän asti numero ei ole
tietenkään ollut käytössä, mutta sitkeästi kun pomo on yrittänyt niin nyt
vihdoin siihen vastaa joku, minä. Ja nyt se luulee siellä että minä olen Antin
tyttöystävä ja salaa piilottelen sitä Anttia kotonani ja valehtelen puhelimeen
että eipä ole Anttia näkynyt. Ja samaan aikaan Antti A nostaa
työttömyyskorvauksia ja kärsimyskorvauksia kun työt on niin yllättäen loppuneet.
Näin se on.
Tänään minulle sitten pitkästä aikaa soitti taas sellainen
tekopirteä nuori mies. ”Hyviä uutisia henkilölle nimeltä Antti A., nyt saisi
puolen vuoden Tekniikan Maailmat kolmen kuukauden hinnalla, voisikohan Antti
tulla puhelimeen?” No ei voi. Ei voi tulla tähän puhelimeen koska se on minun
puhelin jumalauta! Minulla meni siinä vähän hermo ja avauduin sille jätkälle että minua
alkaa vähän kyrsiä nämä puhelut kun en tosiaan tiedä kuka tämä tämmöinen Antti
oikein on.
”No haluatko sinä kuitenkin jatkossa saada näitä puheluja?”
En kehtaa edes sanoa mitä tähän vastasin, mutta elän nyt
toivossa että Anttia ei enää tuon firman pojat kysele.