tiistai 17. huhtikuuta 2012

Yöllinen murtovaras ja luulosairauksia

Hanna on herännyt keskellä yötä epäilyttäviin ääniin. Tässä hän jakaa öiset tapahtumat Jennin kanssa. Myös jokin muu asia on nyt kovasti mielen päällä...

From: Hanna
To: Jenni

No niin, heräsin yöllä kello 4 ja jotakin kauheaan rymähdykseen ja lasin särkymisen ääneen. Niin...

Voit kuvitella reaktioni. Kuulin selvästi, että se tuli juuri minun asunnostani, todennäköisimmin olohuoneesta. Hiippailin ensin paniikissa makkarissa ja mietin,
että mitä vittua minä nyt teen ja koetin kuulostella, että liikkuuko siellä asunnossa joku. Sitten rohkaistuin ja totesin, että perkele minähän lähden katsomaan...
Lähdin semmoiseen CSI- tyyliin hiippailemaan ja tarkastamaan ensin vaatehuoneen ja kylppärin, että onko sinne piiloutunut joku...

Sitten tulin olkkariin.

Noh, siellähän se oli minun peili tippunut alas seinältä ja särkynyt tuhannen **llun päreiksi. Laskin siinä paniikissa nopeasti, että tämä on nyt neljäs peili joka minulla
särkyy tänä vuonna, joten naimaonenni on nyt mennyttä 28:ksi vuodeksi.

Tajuttuani tämän, kiorsin ja palasin takaisin makkariin. Kaiken varalta tarkistin silti vielä sängyn alusen.

Vittu.

Ai niin muuten, minulla on korvaneduskasvain. Minulla oli se jo viime vuonna, mutta nyt se on tullut takaisin. Silloin diagnosoin sen ihonalaiseksi finniksi. Nyt olen ranssannut sitä koko vitun aamun. En mene Googleen. Mutta mikä vittu se olisi, korvanedussyöpä?

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Stalkkeri



Aikakaudelta jolloin Jenni unohti hetkeksi kaikki päätöksensä pysyä kaukana miehistä, ja meni epähuomiossa sotkeentumaan tylsään nörttimieheen joka kulki Jennin työpaikalla ratkaisemassa tietokoneongelmia. Muutaman kuukauden tapailun jälkeen Jenni kuitenkin alkoi uhkaavasti kyllästyä, ja joutui myöskin nimeämään miehen Stalkkeriksi pikkuisen liian usein tapahtuvien yhteydenottojen vuoksi.Tässä eletäänkin jo aikaa jolloin Jenni yritti epätoivoisesti päästä miehestä eroon, keksimättä kuitenkaan miten sanoa asiaansa suoraan….

From: Jenni
To: Hanna

En osaa edes kirjoittaa tähän kaikkia niitä sanoja joita päässäni pyörii, koska ne eivät varsinaisesti ala millään olemassaolevalla kirjaimella. Tästä on taas nauru kaukana. Itku sen sijaan ei ole kovinkaan kaukana, kerronpa miksi.
Istuin palaverissa kun Stalkkeri lähetti viestin että olenkohan päässyt töihin kun on näin kylmä, että hän nyt juuri äsken astui tänne MEIDÄN toimistolle.
?? Ymmärsitköhän sinäkin tämän samoin kuin minä, että se oli siis käynyt katsomassa ensitöikseen että minä en ole paikallani???
Vittuh. En vastannut mitään koska olin palaverissa, PALTSUSSA oikein, huomaa lempisanamme, ja oletin että kyllä se nyt kahdessa tunnissa häipyy.

No eihän stalkkerit nyt niin vain mihinkään häivy, tiedämmehän toki sen.
Tulin takaisin penkkiini, ja ajattelin että en vastaa vieläkään mitään vaan olen nyt leikisti yhä siellä palaverissa.
Nooo arvaatkin sitten ehkä jo? 

Hetken päästä sain sydänkohtauksen kun se pelmahti tönöttämään tuohon minun sermini yläpuolelle, siinäpä vilkkui nyt äkkiarvaamatta Stalkkerin pää.
Voi vittu saatana.
Koitin sille sanoa että vähän kiirettä tässä pitelee, mutta ei, hän vain selittää ja selittää jotain nörttikielellä eikä tee elettäkään poistuakseen.
Kaikenhuippu, hän kysyi että lähdenkö kahville???
En tietenkään lähtenyt minnekkään stalkkauskahville, minullahan oli kiire. Sitäpaitsi minulla ei ollut rahaa mukanani, ja kuitenkin olisin joutunut omani maksamaan, niinhän siinä kävi viimeksikin kun se kutsui minut lounaalle ja laittoi sitten maksamaan omat sapuskani. Olisi oikeastaan pitänyt silloin jo jättää se.


Oi ja arvaa mitä se eilen sanoi??? Kun se soitti saatana. Se sanoi, ei hyvänen aika minun on nyt otettava rauhoittava ennen kuin päästän sen ilmoille, hetki vain, ota sinäkin, NIIN, se sanoi että enhän minä vain ole kuvitellut hänen sekaantuneen VIERAISIIN naisiin??? MIHIN saatanan vieraisiin naisiin??
LUULEEKO se reppana että me nyt sitten seurustellaan tai jotain??? Tottakai se luulee. Olemmehan nyt tekemisissä miehen kanssa, joka kaikista puutteistaan huolimatta luulee itsestään ihan pikkuisen liikoja.

Nythän on niin että hänestä on päästävä eroon. Minä pelkäsin koko ajan että se tulee ja suutelee niin kuin viimeksi.
Ei saatana nyt.
On tämäkin kyllä, sen harvan kerran kun itse haluaa jostain miehestä eroon niin se ei onnistu ei millään, ja sitten kun ei haluaisi niin kas vain, jätkä päättääkin jättää sinut.
Miksi Hanna, miksi minä en muistanut ettei minun pitänyt sekaantua enää ikinä yhteenkään mieheen???

Ps. Hyvää ystävänpäivää.


sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Kadonnut lompakko


Hanna on edellisenä päivänä saanut pankkitililleen hieman isomman lomarahoja sisältävän tilin, ja näiden turvin hän onkin lähdössä viikon päästä ulkomaille. Jo seuraavana päivänä naisen lompakko kuitenkin aivan ilkeyksissään on jälleen kerran hukassa, ja paniikki on päällä... 


"From: Hanna
To: Jenni


Jennii, minulla oli IHAN HIRVEÄ AAMU.

Minä hukkasin pörssini ja jouduin palaamaan sitä hakemaan ensin kotoa, sitten salilta,
ja sitten vielä kotoa. Olin jo aivan varma, että tilini on tyhjennetty (silloin kun siellä KERRANKIN on rahaa),
eikä tule mitään ulkomaanmatkaa. Onneksi se kusiainen löytyi.

Hakuprosessin vuoksi kuitenkin jouduin soittamaan töihin, että myöhästyn.
Kerroin myös syyksi, että etsin tässä näin lompakkoani. He ymmärsivät, tai esittivät ymmärtävänsä. Oikeasti varmaan
alkoivat jo suunnittelemaan, että koska minulle kehtaisi antaa potkut. Eihän kukaan vain perkele myöhästy töistä sen takia,
että etsii lompakkoaan? Miksen keksinyt mitään valetta edes mielummin?

No, sieltä se lompakko sitten lopulta löytyi kotoa. Kyllä, siellä se oli ollut kokoajan. En tietenkään kehdannut sitten töissä kertoa (kun sinne lopulta pääsin),
että etsin kokoajan lompakkoani aivan turhaan, sillä sehän oli kotona.

Tässä vielä ohessa lompakon kanssa käymäni keskustelu, sitten kun se löytyi:

"Voiii jumaalautaaa, miten sinä KEHTAAT tehdä tämän minulle?! Miten sinä KEHTAAT olla hukassa?!
Voi herranjumala sentään miksi sinä olet noin ilkeä?! Voi perkele se on sitten sinun syysi,
jos nyt tulee potkut! Voi jumalauta sentään miksi pitää olla noin vittumainen!? Minä en ymmärrä, minä en ymmärrä!!"

Ymmärsiköhän lompakko kuitenkin minua?"



Ilkeä lompakko

lauantai 7. huhtikuuta 2012

Guinea pig-style


From: Jenni
To: Hanna

Lähetti kuulumisia se meidän entisen marsun uusi emäntä.



Meinasin suuttua sille kun luin sen postin, sillä on niitä marsuja siellä vaikka kuinka monta, ja sitten Justus oli alkanut tappelemaan toisen poikamarsun kanssa kun se yritti iskeä Justuksen tyttöystävää, ja koska se toinen poikamarsu oli ROTUmarsu papereineen kaikkineen niin se oli parempi marsu, ja siksi Justus vietiin eläinlääkärille pikku operaatioon. Naps vain, pallit pois Justus-raukalta.
Niin. Ja nyt Justus kuulemma asuu sen tyttöystävän kanssa samassa häkissä, mutta mitäs iloa siitä enää kellekkään on??? Sehän on melkein sama kuin sinä tai minä olisimme miehen kanssa jonka munalla ei tee mitään. Luoja varjele meitä ikinä joutumasta sellaiseen tilanteeseen muuten. 



Se ämmä sanoi että odottavat pikkumarsuja tulevaksi, mutta siis mitä vittua, olenko minä vajukki vai mitä, saa kai ne tovin odotella kun toiselta on leikelty pallit pois???
Olen kyllä ylpeä Justuksesta, tottakai jokainen normaali marsu rökittää sellaisen pitkäkarvaisen homomarsun joka yrittää liehitellä hänen tyttöystäväänsä.
Niin.

Herrajumala vietinkö juuri näin pitkän tovin spekuloimalla marsun seksielämää??





Tässä Justus-raukalla vielä oli kaikki miehiset osat tallessa.



Nokkamukit ja pukeutumissäännöt

Hanna työskentelee asiakasneuvojana contact center -ympäristössä ja hänen työpaikalleen on vastikään lanseerattu uudet seikkaperäiset säädökset, jotka kuumentavat neidon tunteita...


"From: Hanna
To: Jenni

Minä en kestä nyt ollenkaan. Muistatko kun kerroin siitä uudesta käytännöstämme täällä töissä, että
emme saa enää juoda mitään mistään muista kuin nokkamukeista?

Noh, taisin silloin avautua pitkät tovit siitä, kuinka edes päiväkodeissa eivät lapset juo niin naurettavista mukeistä enää, joten en avaudu aiheesta tarkemmin enää uudelleen.

Tänään kuitenkin unohdin nokkamukini kotiin. Sehän tarkoittaa sitten sitä,
että tänään minä en saa töissä juoda yhtään mitään. Noh, olenpa sitten janossa ja helvetin
huonolla tuulella koko päivän, kun en saa kahvia, enkä vettä. Toisaalta, ei se kahvi kyllä miltään
maistukkaan sellaisesta nokkamukista juotuna, että siinä mielessä tällä ei niin suurta merkitystä ole.

Alan olla aika kyllästynyt siihen, että meitä kohdellaan täällä kuin kolmivuotiaita. Tai oikastaan kuin yksivuotiaita, sillä muistin juuri, että kaverini opettaa jo alle vuoden ikäistä poikaansa juomaan oikeasta mukista... No kuitenkin.

Nyt meille tuli uutuutena myös pukeutumissäännöt. Pukeutumisohjeissa kielletään esimerkiksi seksuaalisia viittauksia sisältävät vaatteet.

Tarkoittaako tämä sitä, että en jatkossa enää voi pitää päällä t-paitaani, jossa lukee "Fuck me, I'm famous"? :-(

Myös rasistisia viittauksia sisältävät vaatteet ovat kielletty. Se tarkoittaa siis sitä, että myös hakaristeillä kuviotu t-paitani jää jatkossa kaappiin.
:'-(

Eikö täällä jumalauta luoteta ollenkaan meidän omiin aivoihimme?!? Ja oikeasti, NOKKAMUKI?!"

Lauri

Jenni ei varsinaisesti jaa siviilielämänsä kuulumisia työpaikalla. Itseasiassa hän panttaa moisia asioita viimeiseen asti eikä siksi voi ymmärtää että joku kokee tarpeelliseksi kertoa työkavereilleen aivan kaiken. Tässä avautumisessa Jenni on kuullut pikkuisen liian paljon faktoja erään työkaverin Lauri-nimisestä avopuolisosta... 


From: Jenni
To: Hanna

Nyt jos minä kuulen vielä kerrankin sanan "Lauri" niin alkaa tulla ruumiita.
Yksi ämmä täällä töissä kertoo joka jumalan päivä miehestään Laurista.

Laurin housukoko on siis kylläkin 52, MUTTA Laurin t-paidoissa näkee useasti kokomerkintää XL.

Että on nyt vaikea tietää minkäkokoinen housu pitää olla yhdelle työntekijälle, kun jos häntä vertaa Lauriin, niin molemmat ovat muuten samankokoisia mutta LAURI on pitkä, ja LAURILLA on kapea lantio.


Lauri on harrastanut nuorena poikana taistelulajeja.
Lauri tykkää vain naisista joilla on pitkät hiukset.

Ja kuuleppas perkele tätä.
Jos Laurille antaa puolikkaan mandariinin, niin se pitää paloitella valmiiksi.
Samoin jos Laurille antaa omenan, se pitää viipaloida.
Kerran oli käynyt virhe ja Laurin käteen oli päätynyt mandariininpuolikas sellaisenaan. Lauri oli katsonut vuoroin naista, vuoroin mandariinia, ja vielä kerran naista, kunnes nainen oli tajunnut että perhana, minähän unohdin paloitella sen.

Olen ihan vitun kypsä.

Ei näin.

..Vaan näin.
.


Ja myöskin, jos tässä on syy minkä takia me emme saa pidettyä miehiämme, kun emme passaa niitä piloille, niin saa jumalauta ollakin sitten. 

Aamuiset katastrofit, vol. 12 987 376

 Hannalla on usein kiire, etenkin aamuisin. Kiireessä usein kaikki tuntuu menevän pieleen, ja niin kävi myös Hannalle eräänä talvisena aamuna, kun hän oli jälleen kerran myöhässä. Onneksi kiire kuitenkin hellitti heti työpöydälle päästyään, sillä hän löysi netistä varsin mielenkiintoisen artikkelin...

"From: Hanna
TO: Jenni

Kerronpa vitutusaamuni.

Ensin LUISTELIN töihin. Kyllä, LUISTELIN. Luistimia minulla ei tietenkään ollut, vaan aivan tavalliset kengät, mutta jääkenttää kuitenkin löytyi oikein kotoa töihin saakka.
No, tietenkin siinä kun minähän en ole erityisen hyvä luistelija, niin olin tietenkin jo
melkein myöhässä kun pääsin tuonne työpaikan alaovelle. Minulla oli siinä vaihessa MINUUTTI aikaa ehtiä työpisteelleni ennen vuoroni alkua.

Ryntäsin sitten hisseille pää kolmantena luistimena ja painoin nappia kiihkeästi.

No, voitkin varmaan jo arvata..? Hissihän oli TIETENKIN epäkunnossa, kuinkas muutenkaan! Eipä siinä sitten muuta kuin kauhealla raivolla juoksemaan portaita viidenteen kerrokseen. Samalla täytyi tietenkin kokoajan kirota ääneekkäästi, että kaikki varmasti kuulivat vitutuksen tason siinä vaiheessa.

Lopulta pääsin viidenteen kerrokseen huomatakseni, että konttorin ovihan onkin lukittu täältä rappusista tullessa, mutta hissillä pääsee ilman avainta. Ja minullahan ei luonnollisestikaan ollut avaimia mukana. Siellä minä sitten kolistelin ja meuhkasin, että joku tulisi avaamaan.
Lopulta respatäti huomasi minut ja avasi oven.

Olin sitten 2 minuuttia myöhässä. Ryömin vaivihkaa työpisteelleni, eikä kukaan edes huomannut että olin myöhässä. VITTU! Minä en voi ymmärrää, että miksi jos yksi asia menee pieleen niin menee kaikki muutkin?

Muuten, joko näit Iltasanomien sivuilla vertailun eri maiden miesten miehisistä keskimitoista? Enkä tarkoita nyt koko miehen keskimittaa.13, 77 cm oli Suomen keskimitta. Perkele, tässähän joutuu muuttamaan käsityksensä ihan täysin. Minä olisin luokitellut tuon kokoisen elimen ehkä kastiin "melko onneton".

http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/Penikset%20laitettiin%20maailmankartalle%20-%20Suomi%20voitti%20Ven%C3%A4j%C3%A4n%20h%C3%A4visi%20Ruotsille/art-1288378111323.html

Anteeksi, unohdin että olimme päättäneetkin ettemme enää sekaannu minkään kokoisiin mulkkuihin, etenkään kokovartalomulkkuihin."